Viime vuoden vaihteessa uuden hankintalain ja hieman jo oikeuskäytännönkin (KHO:2016:182) myötä tunnistimme kasvavan hankintojen suunnittelutarpeen. Lainsäätäjä ja korkein hallinto-oikeus peräänkuuluttivat tilaajien ilmoittamista tarjouspyynnöllä samoin kuin hankinnan kohteen määrittelyä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat voivat ennakoida hankinnan laajuuden tarjouspyynnön perusteella.
Heinäkuussa kesken ”kuumimman” kesän vieton markkinaoikeus antoi kaksi (MAO 481/17 ja 467/17) ja korkein hallinto-oikeus yhden (KHO:2017:3646) ratkaisun, jotka kaikki koskivat hankinnan kohteen laajuuden määrittämistä. Tuomioistuinten viesti oli, että tarjouspyynnöllä tulee ilmoittaa kaikki hankinnan perusteella mahdollisesti tilaavat tilaajat. Siinä missä ennen totesimme tarjouspyynnöllä, että ”myös muut IS-Hankinnan asiakkaat voivat liittyä hankintaan”, ilmoitamme tulevaisuudessa ”alla luetellut IS-Hankinnan asiakkaat voivat liittyä hankintaan”.
Eikä tässä vielä kaikki. Tuomioistuin ei tyydy pelkästään mahdollisten ja tulevien tilaajien luettelointiin, vaan vaatii myös molemmilta ryhmiltä arviota siitä, miten paljon sopimusta tullaan käyttämään. Tarjouspyynnöllä tulee näin ollen ilmoittaa sekä tilaajien ja mahdollisten tilaajien määrä, yksilöidä heidät sekä heidän mahdolliset hankintatarpeensa ja siten avoimuusperiaatteen mukaisesti kuvata hankinnan laajuutta tarjouspyynnöllä. Etukäteen. Tasapuolisesti. Avoimesti.
Edellä mainitun vuoksi IS-Hankinta tulee tästä eteenpäin tiedustelemaan entistä tarkemmin asiakkaidensa halukkuutta osallistua tuleviin yhteishankintoihin. Hankintayksiköillä on jatkossa kolme vaihtoehtoa: 1) hankintayksikkö tunnistaa hankintatarpeensa, sitoutuu hankintaan sekä pääsee sen myötä suunnittelemaan hankintaa, 2) hankintayksikkö ei ole vielä varma hankintatarpeestaan, mutta kartoittaa mahdollista hankinnan laajuutta osaltaan, mikäli mielii kilpailutetun hankinnan apajille ilman uutta kilpailutusta tai 3) hankintayksikkö luopuu mahdollisuudestaan ostaa kilpailutetulla sopimuksella.
Summaten: yhteishankintaan ei voi enää liittyä jälkikäteen, paitsi jos asiakas on ilmaissut ennen tarjouspyynnön julkaisua, että se on mukana vähintään mahdollisena tilaajana ja on samalla antanut arvion omista hankintamääristään. Muutos koskee uusia, valmisteluvaiheessa olevia hankintoja - vanhojen, voimassa olevien hankintojen kanssa toimitaan kuten tähänkin saakka.
Hankintayksiköillä on nyt mahtava tilaisuus ottaa hankintahärkää sarvista ja puristaa siitä ulos ainakin tulevan vuoden 2018 hankintatarpeet ja arviot. Suunnittelemalla ja varautumalla hankintayksiköt helpottavat myös omaa osaansa tilaajina sekä ylipäänsä omaa toimintasuunnitelman tekoaan. Suosittelemme asiakkaitamme tunnistamaan tarpeensa tai mahdolliset tarpeensa. Näin mikään ovista ei sulkeudu ja tulevaisuudessa hankintojen tekeminen on mahdollista paljon vähemmällä vaivalla.
Vaikka tämä kaikki tuskastuttaa ainakin allekirjoittanutta, on tilanteessa puolensa. Tuomioistuimen ratkaisut kirittävät hankintayksiköitä entistä suunnitelmallisempaan toimintaan, joka varmasti säästää rahaa ja resursseja. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Hankintayksiköiden sitoutuessa hankintoihin kasvaa volyymietu ja siten kilpailu. Odotettavissa lienee kustannushyötyjä. Sitoutumisella saadaan aikaan luottamusta: tarjoaja voi luottaa siihen, että kauppa käy. Nämähän niitä hankintalain tavoitteita ovat – julkisten varojen käytön tehostaminen ja kilpailuolosuhteiden hyväksikäyttäminen.
Teksti:
hankintalakimies Laura Ylitalo, laura.ylitalo (ät) is-hankinta.fi p. 044 718 2923
Kaikki tarvitsemasi hankinta- ja henkilöliikennepalvelut löydät samasta paikasta. Keskity siihen, mikä on tärkeää.
SANSIA OY
Puutarhakatu 6, 70300 Kuopio
017 218 900
info@sansia.fi